Haltia luontokeskus -näyttelytila
|
Cleantech-hankinnan kuvaus ja toteutusvuosi |
Haltia-luontokeskus, 2008 - 2012. Rakennus on kokonaan puusta rakennettu ja ekologiset ratkaisut on otettu huomioon niin Haltian tiloissa kuin toiminnassakin. Rakennus muun muassa lämpenee ja jäähtyy auringosta ja maasta saatavalla energialla. Haltia on Suomen ensimmäinen ristiinlaminoiduista CLT elementeistä tehty rakennushanke. Tämä CLT teknologian esille tuominen ja siihen liittyvien mitoitusohjeiden selvittäminen Suomen oloihin oli hankkeen keskeinen kehitystulos. Lisäksi rakennuksen ulkopinta on kvartsihiekalla kyllästettyä mäntyä, joka ei sisällä lainkaan ympäristölle haitallisia ainesosia. Rakennuksessa on ensimmäistä kertaa maailmassa käytetty tätä puumateriaalia ulkoverhoilussa.
|
Cleantech toimiala |
Uudisrakentaminen
|
Hankinnan vaihe |
Toteutunut
|
Hankkija / hankintayksikkö |
Haltia Kiinteistöosakeyhtiö
|
Hankkijan yhteystiedot |
Timo Kukko, etunimi.sukunimi@metsahallitus.fi
|
Motivaatio hankinnalle |
Hankintayksikön oma kiinnostus ja motivaatio edistää cleantech-hankintoja
|
Cleantech-hankkeen mahdollistavat tekijät |
Johdon tuki ja sitoutuminen ja/tai hankintastrategia
|
Hankinnan tarpeen ja tavoitteen määrittely |
Tavoitteena oli ensimmäinen kokonaan massiivipuuelementeistä rakennettava julkinen rakennus. Tärkeimmäksi ympäristötavoitteeksi asetettiin mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Haltian tavoitteena on toimia puurakentamisen lippulaivana ja esimerkin avulla innostaa suomalaisia rakennuttajia ja rakennusteollisuutta lisäämään puurakentamista julkisissa rakennuksissa ja kerrostaloissa. Haluttiin myös saada cleantech osaksi Suomi-kuvaa. Ehtona oli kuitenkin, ettei puurakentaminen saanut tulla kalliimmaksi (kuin betonirakentaminen).
|
Markkinavuoropuhelun ja - kartoituksen toteutus ja merkitys |
Hankinnan suunnittelu kesti muutaman vuoden ja oli 2-3 kertainen tavanomaiseen rakennusprojektiin verrattuna. Tehtiin itse ja teetettiin konsulteilla monia esiselvityksiä, joiden perusteella osattiin määrittää, missä laajuudessa ja kenelle lähdetään toteuttamaan. Esiselvitysten perusteella tehtiin hankesuunnitelma, jossa ekologisuus otettiin rinnalle yhtenä tärkeänä asiana. Tässä käytettiin apuna PromisE, LEED ja BREAM ohjelmien kriteerejä. Lisäksi tehtiin käyntejä mm. Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan. Ruotsista löydettiin mm. toimiva maalämpötekniikka, joka ei ollut vielä Suomessa käytössä, mutta voitiin soveltaa myös Suomessa. Rakennuksen suunnitteluvaiheen aikana järjestettiin puurakentamisen innovaatiokilpailu sekä energiainnovaatiokilpailu, joilla kannustettiin teollisuutta kehittämään tarpeisiin sopiva ratkaisu. Puurakentamisen innovaatiokilpailu johti uudenlaiseen kilpailukykyiseen puurakentamisen ratkaisuun (CLT-ratkaisu). Myös eri tuoteryhmiin tutustuttiin tarkoin sekä ennen hanketta että rakennusurakan edetessä, jolloin tiedettiin, mitä energiatehokkuusominaisuuksia on tarjolla.
|
Hankintamenettelyn valinta ja toimivuus kilpailutuksessa |
Esiselvitysten perusteella tehtiin hankesuunnitelma, jonka jälkeen kilpailutettiin suunnittelijaryhmä (lvi, sähkö, rakenne ja arkkitehti). Tämän jälkeen kilpailutettiin rakentaminen. Ensin pyydettiin tarjous pilaripalkkirakenteista, mutta ratkaisu nousi kustannuksiltaan liian korkeaksi, minkä vuoksi se hylättiin. Päätettiin järjestää puurakentamisen innovaatiokilpailu, jossa löydettiin ratkaisu, jonka mukaan suunnitteluryhmä kanssa tehtiin vähän erilainen rakennus ja kilpailutettiin sen jälkeen uudelleen. Rakennuksen suunnitteluvaiheen aikana järjestettiin myös energiainnovaatiokilpailu kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, mutta tämä ei johtanut erityisen innovatiivisiin ratkaisuihin. Rakennusurakka kilpailutettiin hinnalla, mutta laatukriteerit oli kirjattu tarjouspyyntöön tarkasti. Maalämpöurakka, näyttely ja kalusteet kilpailutettiin erillisenä.
|
Cleantech-näkökulmaa tukevat kelpoisuusvaatimukset |
Suunnittelijaryhmäkilpailutuksessa kriteerinä oli kokonaistaloudellisuus ja kelpoisuusehtoina mm. ryhmän jäsenten asiantuntemus sekä osaaminen puu- ja ekologisesta rakentamisesta.
|
Cleantech-hankintaa tukevat kriteerit tarjousten vertailussa ja arvioinnissa |
Tarjouksia vertailtiin hinnan (40 %) sekä laadun (60 %) perusteella. Kriteereissä arvioitiin mm. projektihenkilöstöä, asiantuntemusta, yrityksen vakavaraisuutta sekä projektin johtoa. Rakennusurakassa vertailuperusteena oli hinta, mutta laatu oli määritetty tarkasti teknisissä eritelmissä. Kalusteiden kilpailutuksessa käytettiin Hanselin laatimia ekokalustemääritelmiä.
|
Hankinnan riskien hallinta ja tavoitteiden toteutumisen seuranta |
Rakennusurakoitsija sitoutettiin ottamaan huomioon hiilijalanjälki, energiatehokkuus- ja cleantech ratkaisut urakan hankinnoissa. Tätä myös valvottiin projektin aikana ja tehtiin jatkuvaa markkinakartoitusta saatavilla olevista tuotteista.
|
Tärkeimmät tekijät hankinnan onnistumiselle |
Hyvä ja perusteellinen hankesuunnitelma esiselvitysten perusteella. Hankesuunnitelmassa cleantech ratkaisut olivat osana reunaehdoissa. oma periksiantamattomuus sekä Metsähallituksen strategia. Puurakentamisen innovaatiokilpailu ennen varsinaista rakentamisen kilpailutusta. Tällä tuotiin julkisen tarjouskilpailun avulla esille se, että halutaan löytää kustannuksiltaan kilpailukykyinen puurakennus, johon pyydettiin teollisuudelta ehdotuksia ja löydettiin ratkaisu. Näin saatiin selville kilpailukykyinen tekniikka ja kustannustaso, joka voitiin sitten kilpailuttaa.
|
Hankkeen ympäristö- ja kustannushyödyt (jos arvioitu tai laskettu) |
Yleisesti cleantech- ja ekologiset ratkaisut olivat hankintahetkellä ainakin jossain määrin perinteistä ratkaisua kalliimmat, mutta investoinnit maksavat itsensä takaisin 10-15 vuodessa. Hankintahetkellä halvimmaksi olisi tullut sähkö, mutta hankkeen toteuduttua rakennuksessa ollaan 75 % energiaomavaraisia. Puu materiaalina tuo myös enemmän asiakkaita ja siten rahallista hyötyä, mikä on otettava huomioon taloudellista hyötyä laskettaessa.
|
Hankinnasta opittua |
Hankinta ylitti budjetin, mutta budjetin ylitys ei johtunut cleantech –ratkaisuista vaan projektin kuluessa aiheutuneista viivästyksistä sekä lisätutkimuksen tarpeesta mm. määräysten viranomaistulkintojen muuttuessa kesken rakentamisen. Viranomaisten ja hankkeiden suunnittelijoiden yhteistyö hankkeen suunnitteluvaiheessa olisi ensiarvoisen tärkeää.
|
Hankintaan liittyviä asiakirjoja |
Liitetyt asiakirjat
|
Näytä muut käyttäjän hankinnat
|
Ota yhteyttä hankinnan lisääjään
|