Maamassojen ja sivuainevirtojen hyödyntäminen tierakentamisessa
|
| Cleantech-hankinnan kuvaus ja toteutusvuosi |
Liikennevirasto on onnistunut hyödyntämään alueen tarjoamia mahdollisuuksia materiaalien hyödyntämisessä syntypaikalla sekä sivuainevirtojen hyödyntämisessä. Esimerkkinä Laihian eritasoliittymä.
|
| Cleantech toimiala |
Infraratkaisut (liikenne)
|
| Hankinnan vaihe |
Toteutunut
|
| Hankkija / hankintayksikkö |
Liikennevirasto
|
| Hankkijan yhteystiedot |
Ari Mäkelä, Akseli Nurmi
|
| Motivaatio hankinnalle |
Hankintastrategia / hankintayksikön sitoutuminen ympäristötavoitteisiin
|
| Cleantech-hankkeen mahdollistavat tekijät |
Aiempi kokemus vastaavista hankkeista (oma tai muiden)
|
| Hankinnan tarpeen ja tavoitteen määrittely |
Vaasan ja Seinäjoen rakennushankkeissa opittua tietoa ja kokemuksia sovellettiin Laihian eritasoliittymän urakassa. Tässä tapauksessa se otettiin huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Hankinnan yhtenä tavoitteena olikin materiaalien uusiokäytön kehittäminen, sivutuotteiden hyödyntäminen ja potentiaalisten kohteiden löytäminen. UUMA2 hanke mahdollisti perusteellisen esisuunnittelun, mutta myös omaa rahoitusta käytettiin.
Vaasassa tien rakentamisvaiheessa todettiin, että läjitettäväksi tarkoitettu sulfidisavi 300 000 kuutiota tulisi neutraloida paikallaan ennen kuljetuksia. Lupia läjitykselle ei oltu haettu suunnitteluprosessissa, joten päätettiin hakea lupa sulfidisaven stabiloinnille tuhkaksi. Lupa saatiin sekä läjitykselle että paikallisstabiloinnille. Prosessissa ei kuitenkaan ollut tarvittavaa ainetta, jolla aines olisi saatu sopivaan muotoon. Päädyttiin käyttämään GTC kipsin ja kalkin seosta sideaineena, jolloin lopputuloksena 300 000 kuutiota muuttui 15 000 kuutioksi läjitettävää ainesta, jonka päälle pystyttiin rakentamaan, koska siitä tuli riittävän tiivis. Näin päädyttiin ratkaisuun, jossa aines lopulta käytettiin syntypaikallaan. Hiilijalanjälki pieneni noin 20 000 tonnia.
Seinäjoella tuhkan tuottajat markkinoivat tuhkan käyttöä tien yläosan rakenteisiin. Tähän ratkaisuun ryhtymistä mietittiin tarkkaan, sillä ratkaisu oli uusi. Ratkaisu oli kuitenkin houkutteleva, sillä se voisi saada aikaan jopa 2 miljoonan euron säästön materiaalissa. Seinäjoen kaupunki kuitenkin päätti myydä kaupallisen kiviaineksen edullisesti, jolloin vaihtoehtoisen ratkaisun taloudellinen hyöty vä-heni, joten sitä ei toteutettu. Sen sijaan pengerrakenteisiin päätettiin kokeilla tuhkan käyttöä niin, että korvattiin pengermateriaalia päällysteen sijaan. Tähän saatiin lupa ja 70 000 tonnia voimalaitostuhkaa toimitettiin pengerrakenteeseen. Haasteena olivat olosuhteet, sillä rakennelma ei saanut kastua, koska muuten tuhka liettyy. Pengerrys onnistui, tekniikka toimi, logistiikka onnistui ja kustannushyötynä vastaava määrä louhetta korvautui tuhkalla.
|
| Markkinavuoropuhelun ja - kartoituksen toteutus ja merkitys |
Hankinnan kohteena oli rakentaminen ja 5 vuoden takuuaika. Hankinnan esivalmistelu toteutettiin huhtikuussa 2015, toukokuussa tarjouspyyntö, mutta lupia (ympäristölupa sekä pohjakuonan mine-raaliaineksen voimalaitostuhkan hyötykäyttöä koskeva lupa) ei ehditty saada ennen tarjouspyyntöä.
|
| Hankintamenettelyn valinta ja toimivuus kilpailutuksessa |
|
| Cleantech-näkökulmaa tukevat kelpoisuusvaatimukset |
|
| Cleantech-hankintaa tukevat kriteerit tarjousten vertailussa ja arvioinnissa |
Hankinnan vertailuperusteena oli hinta, mutta bonustavoitteita asetettiin monelle eri tekijälle. Sivutuotemateriaalien (tuhkan) hyödyntäminen näkyi tarjouspyynnössä bonustavoitteena 3 €/t, kuitenkin enintään 100 000 €. Tonnimäärään perustuva korvaus nähtiin vaikuttavana, jotta ideoihin perustuvia tuhkatonneja maksimoitaisiin. Lisäksi toimittaja säästää kiviaineksen, mitkä penkereeseen pitäisi ajaa. Suuri hyötyjä oli tuhkan tuottaja, joka säästää verot ym. maksut tuhkan vaihtoehtoisesta loppusijoittamisesta.
|
| Hankinnan riskien hallinta ja tavoitteiden toteutumisen seuranta |
|
| Tärkeimmät tekijät hankinnan onnistumiselle |
Yhteinen onnistumisen tekijä hankkeissa, joissa esim. materiaalin hyödyntäminen syntypaikalla on onnistunut, on ollut lupaviranomaisten positiivinen suhtautuminen asiaan ja vastaavien tavoitteiden asettaminen kyseisen ELY-keskuksen alueella. Esimerkiksi Seinäjoella lupaviranomaiset tunsivat alueelliset voimalaitokset ja tuhkalupien hakeminen ei ollut uusi asia. Haasteena yleisesti ovat tuhkan toimittajien toimitusmäärät sekä sitoutuminen niihin. Sitoumukset on tehtävä ajoissa, jotta aines voidaan rekisteröidä ja esivalmistaa niin, että sitä on saatavilla oikealla hetkellä. Bonussopimusmalli osoittautui hyväksi kannustamaan urakoitsijaa muuttamaan toimintatapansa niin, että hyödyntää sivumateriaalin (tässä tapauksessa tuhkan).
|
| Hankkeen ympäristö- ja kustannushyödyt (jos arvioitu tai laskettu) |
|
| Hankinnasta opittua |
|
| Hankintaan liittyviä asiakirjoja |
Liitetyt asiakirjat
|
|
Näytä muut käyttäjän hankinnat
|
|
Ota yhteyttä hankinnan lisääjään
|